Coburgerhutte 1920m
Se lumosi minut täysin.
Kerrassaan upein patikointipäivä minkä olen ikinä tehnyt ja kokenut!
Jos en vielä ollut rakastunut sydänjuuria myöten Alppeihin,
niin nyt ne viimeistään sulatti minut kokonaan.
Tänne on päästävä vielä uudestaan,
silloin tulemme yli vuorten ja yövymme ehdottomasti siellä.
Alkukesän perinteinen Naisten patikointimatka
suuntautui Ehrwaldin alueelle Itävallan Tiroliin
aivan Saksan rajan tuntumaan.
Joukkoomme oli saanut vahvistusta
muutamasta uudesta ensikertalaisesta Alppien valloittajasta.
Sää suosi ja tunnelma oli korkealla koko matkan ajan.
Päiväpatikointimme suuntautui kuvassa olevien vuorten väliin.
Edessämme on noin 2 tunnin patikointiosuus suurimmaksi osaksi tietä
ja helppoa polkua pitkin.
Ennakkoon ajattelin, että aavistuksen jopa tylsä reitti,
mutta onneksi runsas kukkaloisto ilostutti meitä koko matkan ajan.
Ennakkoon ajattelin, että aavistuksen jopa tylsä reitti,
mutta onneksi runsas kukkaloisto ilostutti meitä koko matkan ajan.
Eikä reipasta nousuakaan ole juuri muuta kuin lähdössä.
Järvelle päästyämme alkaa varsinainen nousu ja todellinen vuorten valloitus
jyrkkää, kapeaa ja kivikkoista polkua pitkin.
Palkinto odottaa meitä ylhäällä lähes 2000m korkeudessa.
Palkinto odottaa meitä ylhäällä lähes 2000m korkeudessa.
Tänä kesänä kukat kukkivat runsaimmin kuin koskaan aikaisemmin
Huippujengiläisiä
Biberwier...
Että jaksetaan taas...
Ja sitten laskuun.
Paluumatka ei ole juuri yhtään helpompi,
vaikka alppikauriin lailla kirmasimmekin tätä jyrkkää polkua alas.
Väsymys alkoi painaa jo viiden aktiivisen patikointitunnin jälkeen,
joten päätimme vielä "oikaista" loppumatka "ihan vaan vaihtelun vuoksi"...
Tiesin, että reitti kulkisi jyrkässä rinteessä,
mutten tiennyt sen olevan todella jyrkkä,
hankalakulkuinen ja kulki pystysuoran rinteen reunalla.
Siitä oikopolusta ei tainnut nauttia sen enempää minä,
kuin muutkaan huippujengiläiset.
Mutta pääsimme turvallisesti
ja lopulta viinilasillisen verran ajoissa viimeiseen hissiin.
I LOVE TIROL
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti