Viimeisen aamun miniretki...
Ukkonen on väistynyt
ja päivä valkenee aurinkoisena,
vain sumuverho peittää laakson.
Laukut pakattu, kaikki valmiina kotimatkaa varten.
Jotain kuitenkin jäi hampaankoloon
- takaraivoon vaivaamaan.
Siispä otetaan uusiksi,
noustaan ylös ja...
Viivytään vielä hetki tässä kauniissa maisemassa,
ympärille katsellen
maisemaa ihaillen.
ympärille katsellen
maisemaa ihaillen.
Rautapolku kuljettavaksi, kuka rohkenee...
Kauniit Leidit sillalla
Rohkein mielin rautapolulle...
Sillalle oli vielä päästävä,
tällä kertaa ikuistamaan rohkeutemme...
Sillan voi ylittää yksin tai yhdessä koiran kanssa,
Tai ystävät tukena ja turvana...
... tai sitten maastopyörällä.
Tässä maisemassa aamukahvihetki on ainutlaatuinen.
Hissikyydistä on moneksi
Stubnerkogelin ala-asemalla,
Rossalm
********
Kiireetön hetki korkealla
vaihtuu pian verkkaiseen matkantekoon.
Tästä hetkestä paluu arkeen olisi tyrmäävä.
Ensimmäistä kertaa minusta tuntuu,
että matkustamisen eri vaiheet
raskaudestaan huolimatta
ja lähes puoli vuorokautta kestävä kotimatka
on hyväksi...
Sopeutuminen arkeen helpottuu tunti tunnilta
ja kotiinpaluuta kaipaa aina vain enemmän matkan edetessä.
Sitä sen mun keväinen uneni tiesi...
Niinkin täsmälliseksi sanotut eurooppalaiset junat
yllättivät VR tyylillään
- olemalla myöhässä lähes puolituntia.
Ehdimmekö lennolle, alkoi mietityttämään.
Junamatka halki Itävallan vuoristoisen seudun,
Saksan kumpuilevan maalaismaiseman
kohti Münchenin lentokenttää
kesti neljän tunnin ajan.
Lentoasemalla olimme juuri silloin kuin pitikin,
hetkeä ennen lähtöselvityksen avautumista.
Ylimääräisen odottelun jälkeen
olimme vihdoinkin matkalla lentäen
- illaksi kotiin
Kiitos teille ihanille
Sporttisille Leideille
kun jaoitte seikkailun kanssani
- ilman teitä ei olisi ollut tätä upeaa matkaa!
Ensi vuonna taas,
uusi seikkailu odottaa.
Matkan suunnittelu on jo pitkällä:
Hotelli varattu
ja päiväohjelmat hiottu
toteuttamiskuntoon.
Seuraavaksi seikkailemme
Sporttisten Naisten kanssa
Garmisch-Partenkirchenissä
ja Seefeldissä
Hyvää kesää kaikille.
******
Sarin kuva-arkistosta
Alppirakkaus
Rossalm
********
Kiireetön hetki korkealla
vaihtuu pian verkkaiseen matkantekoon.
Tästä hetkestä paluu arkeen olisi tyrmäävä.
Ensimmäistä kertaa minusta tuntuu,
että matkustamisen eri vaiheet
raskaudestaan huolimatta
ja lähes puoli vuorokautta kestävä kotimatka
on hyväksi...
Sopeutuminen arkeen helpottuu tunti tunnilta
ja kotiinpaluuta kaipaa aina vain enemmän matkan edetessä.
Sitä sen mun keväinen uneni tiesi...
Niinkin täsmälliseksi sanotut eurooppalaiset junat
yllättivät VR tyylillään
- olemalla myöhässä lähes puolituntia.
Ehdimmekö lennolle, alkoi mietityttämään.
Junamatka halki Itävallan vuoristoisen seudun,
Saksan kumpuilevan maalaismaiseman
kohti Münchenin lentokenttää
kesti neljän tunnin ajan.
Lentoasemalla olimme juuri silloin kuin pitikin,
hetkeä ennen lähtöselvityksen avautumista.
Ylimääräisen odottelun jälkeen
olimme vihdoinkin matkalla lentäen
- illaksi kotiin
Kiitos teille ihanille
Sporttisille Leideille
kun jaoitte seikkailun kanssani
- ilman teitä ei olisi ollut tätä upeaa matkaa!
Ensi vuonna taas,
uusi seikkailu odottaa.
Matkan suunnittelu on jo pitkällä:
Hotelli varattu
ja päiväohjelmat hiottu
toteuttamiskuntoon.
Seuraavaksi seikkailemme
Sporttisten Naisten kanssa
Garmisch-Partenkirchenissä
ja Seefeldissä
Hyvää kesää kaikille.
******
Alppirakkaus
- mikä ihana syy palata sinne uudestaan.
♡
Perinteiset tuliaiset kotiin
************
♡
Perinteiset tuliaiset kotiin
************
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti