Retki Kyykoskella

Jos vielä muutama vuosi sitten tuli tokaistua:
"silloin 20 vuotta sitten".

Niin nyt elän aikaa,

 kun mieleeni putkahtelee lapsuudesta muistoja,

joista voisi sanoa

"tapahtui silloin 30 vuotta sitten..."

Kyykoski,

 ja siihen liittyvät retket on yksi esimerkki sellaisesta 

lapsuusmuistoihin vievästä paikasta.

Se on paikka, 

jonka läheisyydessä vanhempani viettivät mökkielämää 

yhdessä meidän lasten, ystäviensä

ja lähisukulaisten kanssa

aina vuodesta 1975 alkaen.

Nykyisen Kyykosken vihekalastusalue koskineen 

oli paikka, 

jonne vietiin aina vieraat, ystävät ja suku.

Kiva retkikohde jo silloin.

Siihen aikaan koskista puhuimme numeroin 

nykynimien sijaan.

Vieläkin saatan ensin mainita järjestysluvun

kunnes löydän oikean nimen koskelle.

Tämä on "ensimmäinen koski"

Niskakoski.

Mitättömän oloinen virtaus, 

jonka helposti pääsee vastavirtaankin 

soutamalla tai melomalla.

Sen yläpuolelle voi rantautua, 

Kyysaaren rantaan,

jos ei halua testata omia koskenlaskutaitoja.

Täältä menee polku

"toiselle koskelle"

Kyykoskelle.

Kyykoskelle pääsee niin vesitse
kun tietä pitkin
Kouvolan tai Luumäen puolelta

Me retkeilimme Pikkuisten kanssa Kyykoskella.

Täällä kertaa lähdimme
Luumäen puolelta.
Ajoimme auton Vainosen kylän kautta lähelle Kyykoskea,
josta lähtee merkitty polku.

Kyykosken silta

Jos on rohkaissut mielen 

ja uskaltautuu veneellä tulla tähän 

Kyykosken yläpuoleelle,

on tässäkin rantautumispaikka.

Melontaa ja koskien laskuja varten 

on niihin saatavilla hyvät kartat ja tiedot koskista.

Melontakartat löytyvät täältä

Kyykosken ja Saunakosken välille on tehty pitkospuut ja silta, 

jotka on vasta kunnostettu.

Helppo kulkea, 

vähän pusikoituneen reitin halki.

Joki mutkittelee.

Vasemmalla Kyykoski ja oikealla Saunakoski.

Ja kohta huomaammekin kävelevämme ihan automme vieressä,

vain joki erottaa meidät.

Sorsaperhe 

vai olisiko niitä ollut koko suku 

mustikkaretkellä,

kun saavuimme polkua pitkin.

Osa seurueesta pakeni veteen. 

Ja koska niitä oli pikaisen laskutoimituksen jälkeen 8+1,

ajattelimme ryhmän olevan koossa,

kunnes jalkojen juuresta lähti vielä piilosilla olevat

neljä pienokaista.

Saunakosken ränni

Minun lapsuudessani tästä kulki silta yli kosken.

Sellainen autonkestävä puurakenteinen silta.

Vielä 70 ja 80 -lukujen taitteessa 

kosken pystyi ylittämään siltaa pitkin kävellen.

Myöhemmin lapsuuden muistikuvat 

liittyvät ylitykseen, 

jolloin sillasta oli jäljellä muutama 

vähemmän laho hirsinen parru, 

joita pitkin taiteilimme itsemme kuohuvan kosken yli.

Sen jälkeen koskiretket tehtiin
vastarannan saunan kulmalle
maisemaa ihailemaan.

Valkealan puolen P- alue

Sulkukosken laavut

Vesi on todella alhaalla.

Kahlaamaan tekisi mieli,

mutta koskualueella se on kielletty.

Paikalle on kalankutu -hoitotoimena laitettu

"kutukiviä".

Testattiin miten kaarnalaivat pärjäävät virranpyörteissä.

Mukavaa ajanvietettä ruokaa odotellessa.

Ulkoilmaravintolan maisemaikkuna

Raikasta syksyn odotusta teille kaikille

***********