keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Kreuzeck - Hochalm - Osterfelderkopf - Tasamaalla korkeuksissa

 Kreuzeck - Hochalm - Osterfelderkopf


Aamu valkeni poutaisena. 
Päätimme toteuttaa päivän retken "Tasamaalla korkeuksissa". 
Tukeva aamiainen hotellin aamiaisbuffetista. 
Reppuun pakattiin kaikiin mahdollisiin keleihin sopivat vaatteet. 
Juomaa ja evästä myös, 
vaikka tarkoituksemme on päivän aikana syödä lounas alppimajoissa.

Reitti on sellainen koko perheen retkikohde. Helppokulkuinen tienpohja. 
Toiset oli valinnut ihan korkokenkää jalkaansa... 
Me kuitenkin edellisen päivän liukkaasta kokemuksesta 
ja mustelman muistuttamana 
otimme tukevat vaelluskengät jalkaamme. 
Sauvat jäi hotelliin, olihan kyseessä ihan "tasamaata", 
helppo nousu.

Kartalla kaikki näyttää niin tasaiselta. 
Ja eihän edessä ole kun 500 korkeusmetrin nousu.

Paikallisbussilla Kreuzeckin ala asemalle, josta nousu hissillä 1650 metriin.

info






Keskellä kuvaa näkyy aurinkoisena kumpareena edellisen päivän kohteemme, 
Eckbauer 1237m, etualla (vas.) Kreuzjoch 1719m




Toiset yrittää pyöräillä, 
vaikeuksiakin heillä näyttää välillä olevan, jyrkällä tiellä.
Kuva ei ihan kerro sitä totuutta...


Lumiesteitä alkaa tulemaan 1800 metrin jälkeen

  



Sauvat olis kivat, helpottaisi kyllä kovasti...


Kiipeilijöitä paikallisella "Olhavalla"


Näkymää alaspäin 2000 metrin korkeudessa.
Hochalm 1703m kuvan keskellä.
Yhtään lähemmäs reunaa ei uskaltanut mennä...


Niin ne pyöräilijät onnistuivat nousussa nopeammin kuin me,
harjoitelleet kai ennenkin. 


Loppurutistus

Pilvessä
Jos ei oltu vielä lentokentän satunnaistestissä 
- niin nyt ollaan!


Hei - sataa vettä! 
Olemme onnellisesti juuri istahataneet lounaalle 
tunnelmalliseen alppimajaan.
Ei haittaa yhtään.



1000 metriä tyhjää jalkojen alla...



Matka jatkui Alpixin näköalatasanteelta alas Alpspitzbahnin ala asemalle.



Vesi sade jatkui, mutta ilma oli todella lämmin - trooppinen, 
joten päätimme jatkaa matkaa 
Riesser Seen rannalle
- iltapäiväviinille.




Ettei vaan pääsisi koti-ikävä yllättämään...



Paluu kaupunkiin.

Illalla vielä päivällinen lähiravintolassa.


Seuraavana päivänä otetaan polkupyörät alle
- kohteena Eibsee.

**********

2 kommenttia:

  1. Tänään ollut taas niin itkupäivä. Niin ikävä karvaista-karavaanaria jonka sydän aivan yllättäen iltaleikin jälkeen sammui. Ahkerin kaveri ja apulainen lähes kaikissa puuhissani on ikuisesti poissa!

    Ihana piristys tulla tänne katsomaan vuorikuvia ja toteamaan, että on muitakin Alppeihin rakastuneita. Vuoret tuovat niin paljon iloa ja nämä melkein kotimaisemat!

    Me ei ollakaan käyty tuolla Partnachklammilla.
    Höllentalklammilla kylläkin. Joidenkin mielestä tämä olisi hienompi, tiedä sitten?
    https://www.youtube.com/watch?v=5n5pCvQRPBI

    Odotan juttuasi pyöräilystä Eibseelle. Minulla nimittäin kerran tuo menomatka meni tavallisella pyörällä pyörän taluttamiseksi. Tehän kyllä olette niitä rautaisia Naisia, niin varmasti pyöräily luistaa loistavasti. :)Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva matka oli, ja välillä tuntui kuin "kotimaisemissa" olisi, tutuksi tullut kaupunki jo, mutta helpotti liikkumista, kun tiesi miten ja minne mennä. Mutta retket kuitenkin ainutlaatuisia, erilaisia kuin aikaisemmat, tutuissa kohteissa. Tässä reissussa meitä oli vähemmän kuin aikaisempina vuosian, joten liikkuminen oli joutuisampaa, ja välillä tuntui, että päiväretket tehtiin puolessa päivässä. Toisaalta saimme myös kaivattua lomailua ja joutenoloa päivien päätteeksi.

      Eibseelle noustiin mekin tavallisilla pyörillä, kolmella vaihteella tai tuntui, että niitä oli vain yksi ja sekin liian iso! Joka polkaisulla ajattelin miten mukavaa tätä on tulla takasinpäin...

      Poista