Wank - ennätysnousu 707 metristä 1780 metriin.

Partenkirchen - Wank

Muutama matka on Wankin juurelle tehty ja huipullekin noustu, 

mutta jalkapatikalla tätä matkaa ei ole 
kokonaisuudessa vielä toteutettu.

Haaste nousta yli 1000 korkeusmetriä on vaatinut aikaa 

valmistautua koitokseen.

Pelkästään korkeus ei ole ollut mietinnässä, 

vaan myös Wankin rinteen jyrkkyys,

joka loppua kohden vain jyrkkenee.

Minua on kiehtonut ajatus vaeltaa rakastamassani 

mäntymetsässä, 

joka luo turvan tunteen korkeallakin

ja täällä siihen on mahdollisuus.

Wankin päällä olen tuntenut vapautta,

olla maailman katolla,

siinä maisemassa on ihanaa viivähtää hetki, 

vaikka netin välityksellä.

Paikka on ihana,

- upea panorama näkymä.

Aamu valkeni kirkkaana, ei pilven pilveä.

Tiedossa kuuma, raskas, hikinen päivä.

Kaikenlaiseen säähän oli kuitenkin varauduttava.

Sää Alpeilla oli arvaamaton.
Reppu painoi.
Vettäkin oli varattava reilusti, ja eväitä.

Alkumatkasta tarkoituksemme oli pitää tauko 
noin tunnin nousun jälkeen
Gamshüttella.
Ja tankata, 
jotta nousu, 
johon kuluisi 3-4 tuntia maisema ja lepotaukoineen,
jaksettaisiin paahtavan kuumassa ilmassa.
Pari pilveä ei nyt haittaisi yhtään matkantekoa. 

Onneksi reitti tulisi kulkemaan pääosin metsässä.

Partenkirchen Ludvigstrasse

Huippu häämöttää!

Tästä maisemasta on hyvä lähteä nousuun...

Näinkin vaativassa matkassa, 

on tärkeää kunnollinen lämmittelykierros.

Niitä polkuja oli useita, mitkä vei Wankin huipulle...

Huoltotauko.

Tässä piti olla hütte.

Jäljellä oli vain betonikasa. 

Missään ei ollut tullut eteeni tietoa hütten katoamisesta.

Jälkeenpäin kun yritin selvittää, 

oli jossain "Tourenplanerin" infossa pienellä mainittu 

ettei hütte ole enää käytössä.

Harmitti kovasti.

Vesi alkoi olla vähissä,

riittäisikö eväät nousuun.

Matkalla ei ollut palveluita. 

Vasta huipulla.

Oli pärjättävä omin eväin.

Matka jatkuu...

Korkeusmetrejä takana 400, 

700 vielä edessä.

Evästauon paikka.

Hetken siinä istuskellessa epäröin, 

onko minusta siihen?

Olo oli heikko:

nestevajausta, univelkaa, kuumuus... 

Hyvä tauko asianmukaisilla eväillä 

antoi uutta voimaa ja uskoa itseensä.

Nousu ei tulisi silti olemaan helppo.

Matka jyrkkenisi entisestään,

ja viimeinen tunti mentäisiin siksakkia huipulle

Juomapullot päästiin täyttämään 

pian lähdön jälkeen alppipurossa.

Aah, niin virkistävän raikasta.

Kyllä mä jaksan!

Muiden jaksamista en epäillyt yhtään.

Tahdonvoimalla mä menen

- tästä olen haaveillut jo monta vuotta!

Matka jatkuu Eckenhüttelta 1100 metristä 

kohti Wankin 1780 metrin korkeudessa olevaa huippua

Sieltä se tulee

- ukkonen!

Alppien ukkosherra päätti retken,

noususta nautimme vain pienen hetken,

patikkapäivä viimeinen.

Tummat pilvet yli vuorten hiipi,

sade kohta kasteleepi,

ukkonen jo jyrähti.

Kun Sakemannin näimme vastaan tulevan,

joka juuri oli meidät ohittanut.

Hän tunsi vuoret nää ja säät vaihtelevat

siks uskokaamme häntä, kun käski kääntyä.

Katselimme toisiamme,

pettymystä rinnassamme,

usko en tätä todeks voi.

Pettymys oli suuri, järki silti voiton vei.

Harmiksemme matka päätty

lähes 1300 metrin korkeudessa.

Niin väistyi sade, ukkonenkin,

kun turvallisesti laskeuduimme

takaisin kaupunkiin.

Patikkapäivä viimeinen.

 - HuippuNaiset Alpeilla -

***